Kangaspuissakin on elämää

Näistä Tuhatkauno-matoista ei puutu väriä eikä kuviota. Toukokuulla tein kangaspuissa pari mattoa tällä mallilla. Vasta Juhannuksen jälkeen sain solmeiltua mattojen päät. Mutta, ettei blogi olisi ihan kokonaan kesätauolla, ajattelin niistä tänne vähän postailla.

Tämä malli Käsityökeskus Kankurin ilon, Marja Rautiaisen suunnittelema. Sidos on kudekuviollinen. Näissä matoissa leveyttä n. 85cm ja pituutta 2m. Kuvioissa olikin sitten enemmän seurattavaa, kuin tavallisessa räsymatossa, mutta toisaalta näitä oli kivan haastavaa tehdä perusmaton sijaan, kun joutui välillä vähän tarkkailemaan enemmän kutomista. Materiaalit kuteisiin olen ostanut Kurikasta, Kude-Kammarista. Sieltä löytyy hyvä valikoima erilaisia matokuteita.

Alkuperäisessä mallissa mattojen päät olivat päärmätty. Mutta koska tykkään enemmän näistä hapsutetuista matoista, tein myös sellaiset.

             Kuvassa värit eivät pääseoikeuksiinsa, kun
     aurinkoisella säällä kun kuvaa, niin ei voi aina onnistua.

   
Mattojen kutominen on kesällä hauskaa puuhaa, kutoa voi säällä kuin säällä ja onhan se myös rentouttavaakin. Nämä matot taidan säästää Jouluksi, kun en malta laittaa niitä vielä lattiaan.

 

Meidän pikkulammikko näytti Juhannuksena tälläiselta. 
Alppiruusut ja päiväliljat kukkivat parhaimmillaan ja voi että tuon suihkulähteen ääni osaa olla rauhoittava. Se kun kuuluu yöllä makkariin saakka, jos räppänä on auki. 

Juhannuksen jälkeen kangaspuissa alkoi olla taas elämää, tällä kertaa leveissä kangaspuissa. Suunnittelin maton olohuoneeseen. Matolla on leveyttä 1,70m ja pituutta pitäisi tulla n. 2,30m jos kuteet vaan riittää. Sidoksena on palttina.

Tässä kuteena on vaaleanharmaa jerseytrikoo ja LP-lanka harmaan eri sävyissä. Matosta tulee kivan pehmeä, tuon LP-langan ansiosta. Heitän viriöön samalla kertaa molempia kuteita samalla sukkulalla.

   

   Tästä kuvasta saa vähän käsitystä, kuinka leveä matosta tulee.

Kangaspuissa elämä jatkunee kesän mittaan pikkuhiljaa, kun ei ole oikeastaan mitään aikataulua itselle tullut laadittua. Kesällähän saa tehdä just niitä juttuja, mitkä milloinkin tuntuu hyviltä. Tämmöistä tänä kesänä, ja jos oikeen sataa vettä, niin mikäs sen mukavampaa on, kuin maton paukuttaminen kangaspuilla...

Mukavaa ja aurinkoista kesää kaikille!

Langoille säilytyskori

          

                       Aino - Räsymattokoppa

Koska neulon ja kudon paljon, suunnittelin räsymattokopan, jossa voi säilyttää esim. villalankoja tai matonkudetta. Säilytyskorejahan ei koskaan ole liikaa, ainakaan innokkaalla käsityönharrastajalla.

Kopassa on myös kiinteillä silmukoilla virkattu tasku pikkutavaroille esim. puikoille ja mittanauhalle.

Räsymattokoppaa voi pitää olohuoneessa myös käsityöharrastajan sisustustuotteena ja samalla istahtaa sohvalle lempiharrastusten pariin neulomaan tai virkkaamaan. Käsityötekniikaksi valitsin kudonnan, joka on valittu myös 2019 vuoden käsityötekniikaksi.

Lisäksi työssä on virkkausta ja vähän myös ompelua räsymattokopan kokoamiseen.

Tarvikkeet: Aino-räsykude n.500g, miniontelokude n.500g. Mattolointa kului n. 130 cm. Lisäksi saumojen huolitteluun vinonauhaa ja pohjapahvin suojakangasta käytetystä lakanakankaasta pala sekä metallirengas (halkaisija 30cm), villalankaa sydämen kirjailuun.

                     Räsymattokopan ohje:

Minulla sattui olemaan kangaspuissa jo valmiina mattoloimi, jota nyt hyödynsin tähän projektiin. Räsymattokopan materiaali on ensin kudottu matoksi, palttinasidoksella. Kuteena oli Aino-räsykude. Loimen päät huolittelin monipistosiksak – ompeleella, etteivät purkaannu räsymattokoppaa työstettäessä. Ps. tähän voi käyttää myös jo olenassa olevia mattoja, kunhan huomioi ettei matto ole liian paksu ompelukoneelle. Tämä on ommeltu teollisuuskoneella, joka vetää vähän paksumpaakin materiaalia. ( siksak - ommel on tavallisella kotikoneella ommeltu)

Tasku, pohjaympyrä sekä ”maton” pitkäsivu on virkattu miniontelokuteella kiinteillä silmukoilla. Taskuun aloitusketjusilmukoita 20 + 1. Virkataan kiinteitä silmukoita edestakaisin, kunnes korkeutta on n.19 cm. Tämän jälkeen virkataan piparkakkureunus pylväillä. Pohjaympyrä on virkattu kiinteillä silmukoilla spiraalina, kunnes halkaisija on 31 cm. Viimeiseen kerrokseen virkataan piilosilmukoita.

Tasku on kiinnitetty ”mattoon” harsimalla ensin kaksi sivua. Lankana miniontelokude. Taskun alaosa kiinnittyy samalla kun virkkaa maton pitkään sivuun kiinteitä silmukoita.

Kun tasku on kiinnitetty, ommellaan matosta sauma kahdessa osassa. Ensin oikeat puolet vastakkain. (kopan alaosa) ja sen jälkeen asetetaan nurjat puolet vastakkain (kopan yläosa, jossa tasku) Saumaan tehdään auki-leikkaus, saumojen kääntymiskohtaan. Saumat siistitään vielä vinonauhalla.

Seuraavaksi ommellaan virkattu pohjaympyrä oikeat puolet vastakkain. Lopuksi asetetaan metalliympyrä Räsymattokopan käänneosan (jossa tasku) yläreunaan. Ommellaan 1,5cm päästä, jolloin metallirengas jää ommeltuun kujaan tukemaan kopan yläreunaa. Lopuksi kirjaillaan linnunsilmäpistoilla taskuun sydän. Ps. sydän puuttuu tästä kuvasta, kun lisäsin sen vielä kuvanoton jälkeen.

                   Aino – Räsymattokopan tarina   

Hei, olen Aino-Räsymattokoppa. Minut on suunniteltu villalankojen, matonkuteiden ym. tarvikkeiden säilytykseen. Tykkään myös oleilla olohuoneen sohvan vieressä, että villalangat, joita säilytän kopassa, ovat lähellä, kun niitä tarvitaan.

Minut on kudottu palttinasidokseen Aino – räsykuteesta, koska tykkään kovasti kierrättämisestä ja onnekseen minua varten kutoja löysikin kivan raikkaan värisekoituksen. Myös virkattuun taskuun, joka pitää neulojan pikkutavaroista huolta, on käytetty ekologista miniontelokudetta.

Olen kovassa käytössä tottunut, että välillä en enää pysy pystyssä, vaikka yläreunassa onkin metallirengas tukemassa. Se taas johtuu siitä, että villalangat hupenevat neulojalla tiuhaan tahtiin. Mutta onneksi kopan suunnittelija, muistaa ostaa aina uusia lankoja, jolloin taas ”nökötän” ryhti suorana olohuoneessa. Silloin kun olen täysin tyhjänä, minut voi välillä puristella pölyistä sekä painaa kasaan ja laittaa komeroon ”huilaamaan.”

Minusta otettiin jo valokuviakin, joista näkyy miltä näytän, kun olen täynnä lankoja ym. tavaraa. En vain huomannut sanoa kuvaajalle, että jotain taisi unohtua...mutta onnekseni Minulle piti kirjailla vielä villalangalla sydän taskuun, jonka jälkeen olinkin valmis käyttöön. Toivon kovasti, että täytätte minut ensin langoilla, että näette miltä näytän, kun neulojan toiveet täytän.

Terveisin Aino-Räsymattokoppa ja Elisa

pitsiajavillalankaa.blogspot.com  

   Kivaa käsityökesää / Elisa

Aaltovirkattu Jakku

Tämä malli löytyi Kauneimmat Käsityöt 1/2019 - lehdestä. Jotenkin se kansikuva vain veti niin puoleensa, että täytyihän mallia kokeilla virkata.

 
Lankoina käytin ohjeen mukaisesti Drops Safran - lankaa, 100% puuvilla ja 50g:n  kerissä.
Värit: Limenvihreä (31)100g, pinkki (13) 100g, turkoosi (30) 100g, Keltainen (11) 100g sekä tummanpunainen (15) 100g. Menekki ohjeessa
kokoon S oli kutakin väriä 100g, mutta ei ihan koko määrä kuitenkaan kulunut.
Virkkauskoukku oli 3 ja 3,5.

Tässä on kevään aikaan nyt useamman kerran tarttunut tuo virkkauskoukku käteen, jostain kumman syystä. Täytyy kyllä sanoa että tämä oli aika kiva projekti, valmista kun syntyi aika nopsasti. Varsinkin kun värit vaihtui niin tiuhaan. 

Koko oli valmiissa tuotteessa hyvä, eli silmukkamäärä, lanka sekä käsiala sopivat tässä työssä hyvin yhteen.

Helmassa, hihansuissa sekä etureunassa ja pääntiellä virkattiin kiinteitä silmukoita. Miehustassa Siksak - virkkausta pylväillä.

             Hihoissa on myös raitavirkkausta pylväillä.

                        Jakku sivusta ja takaa 

Taisi jäädä virkkauskoukku vahingossa käteen kun tein viimeksi ne karamellisukat, mutta seuraavaksi teen ehkä jotain muuta... 
Voi tosin olla että kukkapenkkien ym. puutarhahommien kanssa menee keväästä sen verran aikaa, että käsityöt jää pikku tauolle. Vai jääkö....?

Kivaa kesän odotusta!

Keltainen kevään väri

Kelta-harmaaraitainen tunika-mekko

Keltainen ei ole ihan mun suosikkiväri, mutta se toimii kyllä harmaan kanssa. Löysin Ottobre lehdestä (5/2015) mallin, jonka tyyppistä olen miettinyt jo pitkään. Mutta nyt pääsin vähällä kun ei tarvinnut aloittaa kaavoittamaan ihan alusta. Tähän kelta-harmaaraitaiseen tunika-mekkoon muokkasin kaavaa vain sen verran, että ainut leikkausauma on etukappaleella. Kaava oli kyllä hyvä, istuvuuden suhteen lähes täydellinen. 

Alkuperäisessä mallissa on leikkaussaumoja useampi. Teen myös alkuperäisen mallilla tunika-mekon, mutta se on vasta leikattuna. Näihin mekkoihin voi käyttää kaikenlaisia trikooneulosten jämiä....ei mene hukkaan paloja, vähän enemmän täytyy vain miettiä, että saa jämäpalat riittämään.
Tästä keltaraitaisesta jäi trikoopaloja yli, joita käytän sitten siinä toisessa mekossa sekä monta muuta jämäpalaa.

Trikooneulokset kannattaa kutistaa kastelemalla tai höyryttämällä huolellisesti ennenkuin leikkaa, ettei sitten tule yllätyksiä kun vaatteen pesee ensimmäisen kerran käytön jälkeen.

Tässä tunika-mekot leikattuna, keltaraitainen ensimmäisenä ommeltavaksi.

            Tunikamekkoon ompelin taskut sauman yhteyteen

Hihansuissa myös monipistosiksak-jousto-ommel, ommel antaa kivaa vaihtelua tavalliseen suoraan ompeleeseen.

Tunika-mekossa V-pääntie

Raitamekko edestä

Raitamekko takaa

Täytyy kyllä sanoa että,jostain kumman syystä olen viimeisen puolen vuoden aikana lisännyt vähän joka käsityöhön tuota keltaista... ilmeisesti jotain sisäistä siedätyshoitoa itselle. Ei se nyt kyllä hassummalta näytä, päälläkään. Tämä oli kyllä päällä tosi mukava ja voi pitää mekkona tai sitten housujen kanssa tunikan tapaan.
Kiva saada jotain uutta vaatekaappiin.

Huomenna ehkä saan ommeltua sitä toista tunika-mekkoa, siinä onkin vähän enemmän saumoja ja värejä kuin tässä. Mutta onneksi kaava on nyt testattu ja se oli sen verran hyvä, että sillä kannattaa tehdä lisää tunikoita. Kaava toimii hyvin myös peruskaavana, jolla saa pienillä muutoksilla muutettua mallia taas vähän erilaiseksi.

Hippis - laukku

Innostuin virkkaamaan vähän muutakin, kuin keittiörättejä. Lankalaatikon jämistä aloin ideoimaan laukkumateriaalia. Alkuvaiheessa ei ollut varsinaisesti vielä laukun malli selvillä. Lähinnä ideoin virkkaamalla villalankojen jämiä pois, tekniikkana käytin sahalaitakuviota.

Työn edetessä alkoi myös laukkuideointi kehittyä pikkuhiljaa, usein suunnitteluprosessissa saatan aloittaa jotain ja annan ajatusten vain tulla ja mennä...joskus niistä sitten kehittyy jotain oikeasti toteutettavaa.

Lankoina oli suurimmaksi osaksi Novitan seitsemää veljestä (eri värien jämiä) ja Pirtalankaa oli myös jonkin verran sekä loput jotain mitä en edes muista. Vahvuus langoissa kuitenkin suurinpiirtein kaikissa sama, että työ pysyy "kuosissa."

Virkattua sahalaitakuviota kiinteillä silmukoilla, 16:lla jaollinen silmukkamäärä + 2s.Päätypalat laukkuun virkkasin suorakulmion mallisina ja kiinteillä silmukoilla.

 
Virkkausen ja ideoinnin edetessä, oli alusta asti selvää, että yhdistän tähän työhön myös ompelua. Laukun sisäpuoli olisi kangasta. Kaavoitin laukkuun sisäosan, jossa on samalla myös vuori. Lisäksi kaavoitin taskun sekä kantohihnat. Virkkausosuus tulisi olemaan laukun ulkopuolella ja kiinnitetään vasta lopuksi, käsin harsimalla.

Myös laukun nimi alkoi tässä vaiheessa jo hahmottua, nimi tuli lähinnä laukun sahalaitakuvion ja värien inspiroimana....mielestäni laukussa on jotain hippimäistä ja siitä syntyi lyhenne Hippis - laukku. Hippis - nimi kulki koko laukun suunnitteluprosessin läpi, ja siksi se myös jäi.
 
Virkattujen kappaleiden valmistuttua, viimeistelin kappaleet. 
Virkatut kappaleet sekä virkatut päätykappaleet höyrytin kevyesti liinan läpi silitysraudalla. Päätykappaleet kiinnitin sivukappaleisiin virkkaamalla. (kiinteä silmukka)Laukun sisäosien leikkuu ja ompelu oli seuraava työvaihe.

            Vetoketjun ja "hand made with" merkin ompelua

                                                              Laukun sisätasku

Laukku ja vuori on ommeltu kahdesta kappaleesta, ns. "pussiinompelu." Vuoriosaan jätetään kääntöaukko, laukun pohjaan. Kääntöaukko ommellaan kiinni lopuksi, kun laukku on käännetty oikein päin.

Laukun ja vuorin pohjaosan kulmien ompelu

Kulmia on neljä

 

Ommellun laukkuosan ja virkatun päällisen yhdistäminen on seuraava työvaihe

Virkatun päällisen yhdistäminen käsinompeleella, lopputulos siisti eikä nurjalla näy langanpätkiä.

Ompelin laukun pohjalle erillisen irrotettavan tukipohjan, päällystämällä pahvin kankaalla. (ompelemalla)

Kantohihnojen kiinnitys laukkuun. Hihnoissa on myös tukikangasta, että kestävät kulutusta.

Hippis - laukku sivusuunnasta

Virkattu ja ommeltu Hippis-laukku. Suunnittelu ja valmistus: Pitsiä ja villalankaa, Elisa Leppälä


Seuraavaksi voisin valmistaa muuten samanlaisen virkatun/ommellun Hippis - laukun, mutta leveämmällä sahalaitakuviolla ja mustavalkoisena...tai sitten ihan erilaisen.
Tätä voi ideoida vaikka kuinka, vaihtaa vain lankojen väriä ja sahalaitavirkkauskuvion leveyttä.